Loimaa nyt ja ennen

LoimaaLuonnon ympäröimä elinvoimainen kaupunki, kansainvälisen teknologiateollisuuden keskus, urheilun ja kulttuurin keidas.

Mukavaan elämiseen sopivan kokoinen noin 16 000 asukkaan Loimaa on elinvoimainen maaseutukaupunki. Sijainti, liikenneyhteydet ja saavutettavuus Etelä-Suomen kasvukolmiossa ovat merkittäviä vahvuuksia. Myös tuotanto- ja asumiskustannukset ovat keskimääräistä edullisemmat. Jokien halkomat peltomaisemat metsineen ovat Loimaalla läsnä kaikkialla tarjoten hyvät mahdollisuudet asumiseen, virkistymiseen ja rauhoittumiseen sekä liikuntaan, kalastukseen ja metsästykseen.

Loimaalla on lähes 1 500 yritystä ja työpaikkoja eri tuotantoaloilla noin 6 500. Monipuolinen yritys- ja elinkeinorakenne sekä paikallinen teknologiaosaaminen tarjoavat mahdollisuuksia myös uusille yrityksille ja toimialoille. Koneteknologia ja metalliala sekä kauppa ja palvelut ovat merkittävimpiä toimialoja. Loimaa on myös merkittävä puhtaan, kotimaisen ruuan tuottaja-alue.

Loimaalla seurat, yhdistykset ja yritykset tarjoavat monipuoliset mahdollisuudet liikuntaharrastuksiin laadukkailla harrastuspaikoilla. Loimaalaiset menestyneet liigajoukkueet vetävät lähes koko yhteisöllisen pikkukaupungin mukaan pelihurmokseen. Kulttuurin nälkäisille löytyy erilaisten harrastusten lisäksi monipuolisia tapahtumia konserteista näyttelyihin ja teatteriin sekä museoita kierreltäväksi.

Matkailijoita kiinnostavat mm. Suomen maatalousmuseo Sarka, Alastaro Circuit, Harjureitti, Alpo Jaakolan Patsaspuisto ja Alastaro Golf.

Kaupungin nimikkolajit ovat rusakko, peltopyy, isokonnantatar, loimaankoivu, niittysinisiipi, suppilovahvero ja toutain.

Loimaa numeroina
Loimaan kauppala perustettiin 1921
Kauppala muutettiin kaupungiksi 1969
Kokonaispinta-ala 851,93 km², josta vesipinta-ala 3,81 km²
Asukasluku n. 15 500 (2022)
Asuntokuntia 8 107 (2017)
Perheiden lukumäärä 4 346  (2017)
Yritysten lukumäärä n. 1450 (1/2020)


Loimaan historiaa

Loimaa on vanha emäpitäjä, jonka historia ulottuu keskiajalle ja ensimmäiset kirjalliset maininnat ovat 1400-luvulta. Vanha Loimaa oli vahva maatalouspitäjä, jossa elämä keskittyi jokilaaksoissa sijainneisiin kyliin ja jossa tärkein elannontuoja olivat jokirantaan raivatut pellot.

Vuonna 1876 valmistunut Turun-Toijalan rautatie merkitsi suurta muutosta alueelle. Loimaalle perustettiin kolme rautatieasemaa Vesikosken, Ypäjän ja Mellilän kyliin. Rautatie toi uutta taloudellista toimeliaisuutta ja asemanseutujen ympärille alkoi kasvaa kokonaan uusia taajamia. 1900-luvun alku puolella Vesikosken rautatieaseman ympärille kasvaneesta taajamasta muodostui Loimaan kauppalan ja myöhemmän Loimaan kaupungin keskustaajama.

Kunnallinen itsehallinto toteutettiin Loimaalla 1869, jolloin emäpitäjästä muodostettiin Loimaan, Alastaron ja Metsämaan kunnat. Mellilä itsenäistyi 1916 ja 1922 Vesikosken rautatieaseman seudusta muodostettiin itsenäinen Loimaan kauppala. Kauppala puolestaan sai kaupunginoikeudet 1969.

Metsämaan kunta liitettiin Loimaan maalaiskuntaan 1976, ja Loimaan kaupunki ja Loimaan kunta puolestaan yhdistettiin toisiinsa 2004, jolloin syntyi Loimaa-niminen kaupunki. Alastaro ja Mellilä liitettiin Loimaan kaupunkiin vuoden 2009 alusta lukien. 1900-luvun kuluessa maatalouspitäjä on kehittynyt elinkeinorakenteeltaan monipuoliseksi moderniksi seutukaupungiksi.