Turun ja Tampereen välisen taajamajunaliikenteen käynnistämiseksi työskennellään aktiivisesti – uusia asemapaikkoja kartoitettu uunituoreessa selvityksessä 

Suomen toiseksi ja kolmanneksi suurimpi kaupunkikeskusten, Turun ja Tampereen väliin radanvarteen on rakentunut taajamien helminauha, jonka asukkaita nykyinen raideliikenne ei palvele riittävällä tasolla. Junayhteyksien kehittäminen olisi kuitenkin tärkeää radanvarsikuntien elinvoiman vahvistamiseksi. Kuluneen vuoden aikana taajamajunaliikenteen edistämiseksi on tehty aktiivisesti töitä kuntien, maakuntien liittojen ja ELY-keskusten, VR:n sekä Väyläviraston yhteisvoimin selvittämällä liikenteen käynnistämisen kustannuksia ja kehittämistarpeita.  

Tuoreessa Proxionin laatimassa selvityksessä on kartoitettu uusia asemapaikkoja Turun ja Toijalan väliselle rataosuudelle. Raportti on luettavissa osoitteessa varsinais-suomi.fi/Turku-Toijala-asemapaikat. Aiemmin julkaistuissa alueellisen junaliikenteen selvityksissä on kartoitettu muun muassa matkustajapotentiaalia ja sitä, millaisia organisoitumisen ja kustannustenjaon vaihtoehtoja kunnilla olisi junaliikenteen tilaamiseksi. Radanvarsikunnissa suhtaudutaan taajamajunaliikenteen käynnistymiseen toiveikkaasti. 

”Kunnan näkökulmasta taajamajunaliikenne on valtava mahdollisuus. On hyvä, että selvitystietoa on tuotettu laajasti eri kysymyksiin liittyen. Nyt on tarpeen keskustella päättäjiemme kanssa siitä, mitä ratkaisuja kunnassa halutaan hankitun tiedon pohjalta tehdä.”, toteaa Auran kunnanjohtaja Terhi Källi.  

”Kasvukolmion Turku-Loimaa-Tampere -linjan kehittyminen on erittäin tärkeää Loimaan elinvoimaisuuden kannalta. Säännöllinen useilla asemilla pysähtyvä junaliikenne toisi elämiseen ja työssäkäyntiin uusia mahdollisuuksia. Suunniteltu lähijuna toisi Loimaalle ensimmäisessä vaiheessa lisää junavuoroja ja yhteyksiä uusille väliasemille. Toisessa vaiheessa, kun haastavin lähijunaliikenteen käynnistäminen on tehty, keskeisenä tavoitteena on saada pysähdyksiä myös Mellilän asemalle.”, kertoo Loimaan kehittämisjohtaja Paavo Laaksonen.

Radanvarren asukkaat toivovat parempia junayhteyksiä – myös VR kiinnostunut taajamajunaliikenteen kehittämisestä 

Turun ja Tampereen välillä taajamajunat pysähtyisivät nykyisten kaukoliikenteen asemien lisäksi Turun Jäkärlässä, Liedossa, Aurassa, Kyrössä ja Urjalassa. VR:n tekemien alustavien aikataululuonnosten mukaan nämä junat voisivat kulkea kaukojunien välissä kahden tunnin välein. Myöhemmin voidaan tarkastella mahdollisuuksia pysähdyksiin myös Kärsämäen, Urusvuoren, Mellilän ja Kylmäkosken asemapaikoilla. Turun ja Tampereen väliseen liikenteen kehittäminen on paitsi kuntien ja alueellisten toimijoiden, myös VR:n intresseissä. 

”Turun ja Tampereen välin matkustajamäärissä on nähty viime aikoina selvää kasvua. Esimerkiksi Loimaan, Humppilan ja Toijalan asemien matkustajamäärien prosentuaalinen kasvu on suuri verrattuna koronapandemiaa edeltävään aikaan. VR on ehdottomasti kiinnostunut kehittämään taajamajunaliikennettä, joka palvelisi kuntien tarpeita mahdollisimman hyvin.”, kertoo VR:n uuden liikenteen johtaja Juho Hannukainen. 

Taajamajunaliikenne kiinnostaa myös alueen asukkaita. Varsinais-Suomen radanvarsikuntien asukkaille viime vuonna suunnatussa kyselyssä 64 % vastaajista arvioi käyttävänsä mahdollista paikallisjunaa erittäin todennäköisesti ja 25 % todennäköisesti. Pirkanmaalla vuonna 2021 toteutetussa maakunnallisessa asukaskyselyssä korostui erityisesti urjalalaisten halu saada paikkakunnalle junaliikennettä. 

Taajamajunaliikenteen toteutuminen edellyttää julkista subventiota 

Uunituoreessa asemapaikkaselvityksessä on kuvattu Turun ja Toijalan välin uusien asemapaikkojen käyttöönoton edellyttämät askeleet sekä suuntaa antavat asemakohtaiset kustannusarviot, jotka vaihtelevat 1,0–2,7 miljoonan euron välillä. Suurimpia kustannusosia ovat radan turvallisuuden kannalta välttämättömät turva- ja asetinlaitemuutokset sekä tarvittavat geotekniset pohjanvahvistukset matkustajalaituria varten. Asemien käyttöön saaminen edellyttää kunnan omien suunnitelmien lisäksi Väyläviraston virallisen ratasuunnitelman laadintaa. 
 
Liikennöinnin kustannusten tarkka määrittäminen on haastavaa ennen liikennöitsijän esittämää tarjousta, mutta myös liikennöintikustannusten suuruusluokkaa on haarukoitu saatavilla olevan tiedon pohjalta. Matkustajamääriin ja siten kustannuksiin vaikuttaa myös muiden yhteysvälien, kuten Turun ja Uudenkaupungin, mahdollinen tuleva taajamajunaliikenne.  

”Kaupallisesti kannattavaa taajamajunaliikenteestä, kuten pääasiassa muustakaan julkisesta liikenteestä, ei saada, vaan se edellyttää joka tapauksessa julkista subventiota. Kyse on prioriteeteista, kustannusten ja saatavien hyötyjen punnitsemisesta sekä alueiden tasapainoisesta kehittämisestä.”, arvioi erikoissuunnittelija Salla Murmann Varsinais-Suomen liitosta.