Kunnat hyötyisivät harrastuseläinalan tuottamasta elinvoimasta

Loimaan kaupungilla yritysneuvojana työskentelevä Paula Avellán tutki luonnonvara-alan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyössään harrastuseläinalan tuottamaa elinvoimaa ja sen hyödyntämistä kunnissa. Työn tavoitteena oli selvittää, onko harrastuseläinalaa ja varsinkin koiriin ja hevosiin liittyvä toimintaa huomioitu kunnissa ylipäätään. Lisäksi työssä haluttiin antaa tietopohjaista tilannekuvaa sekä kehittämistehtävän avulla tarjota kunnille uusia suuntaviivoja ja työkaluja strategia- ja kehittämistyöhön. Työn toivotaan toimivan myös keskustelunavaajana harrastuseläinalan kasvavasta ilmiöstä.

Harrastuseläinalan vaikutusta kuntien elinvoimaan ei aiemmin ole tutkittu, vaikka viitteitä ilmiöstä voidaan kuntakentälläkin jonkin verran nähdä. Elinvoiman edistäminen on kunnalle lakisääteinen ja pakollinen tehtävä ja tässä tehtävässä olisi hyvä huomioida myös harrastuseläinten tuottamat panokset. Elinvoima on laaja käsite, joka pitää sisällään niin talouden kasvuun liittyviä asioita kuin pehmeämpiäkin arvoja. Harrastuseläinalan kokonaisuus on kaikkia näitä tekijöitä.

Suomessa on 700 000 koiraa ja hevosia 74 000. Koiran on laskettu maksavan omistajalleen 670–1 960 euroa vuodessa ja hevosen 3 600–14 400 euroa vuodessa. Tämän verran eläinten omistajat ostavat eläimilleen erilaisia (paikallisia) palveluja, ruokaa ja tuotteita. Hevosalan kokonaisliikevaihdon arvioidaankin olevan ainakin 800 000 € ja koira-alan voidaan keskimäärin laskea olevan noin miljardin. Eläinalan yrittäjien kokonaismäärää on hankala laskea, koska ala ulottuu monelle toimialalle. Hevosalan on kuitenkin laskettu työllistävän noin 14 000 tai 15 000 pää- tai osa-aikaista työntekijää ja yrittäjää. Loimaalla toimii nelisenkymmentä harrastuseläinalalle palveluja ja tarvikkeita tuottavaa yritystä, joista kolme suurinta (Aristo Oy, Dagsmark Petfood Oy ja Rovio Pet Food Oy) työllistää vakituisesti 45 työntekijää ja joiden yhteenlaskettu liikevaihto on 13 miljoonaa euroa. Kun lisätään talouden lukuihin eläinten tuottama hyvinvointi ihmisille, ollaan elinvoimakentässä melko syvällä.

Ruotsissa on tehty varsinkin hevosalan kehittymistyötä pitkään. Voidaan sanoa, että tänä vuonna sekä olympia- että maailmanmestaruuskultaa esteratsastuksen joukkuekilpailussa voittanut Ruotsi onkin tällä hetkellä maailman paras ratsastusmaa. Pitkäjänteinen ja laajasti verkostoitunut työ sekä yhteiskunnan henkinen ja taloudellinen hyväksyntä ja tuki hevosalalle lienevät menestyksen tukipilareita. Alan liikevaihto on lähemmäs 5 miljardia euroa, se työllistää 30 00 kokopäiväistä työntekijää ja hevosia Ruotsissa on noin 360 000. Koiriakin Ruotsista löytyy enemmän kuin Suomesta. Viisitoista prosenttia ruotsalaisista kotitalouksista omistaa ainakin yhden koiran ja koiria Ruotsissa onkin lähes 940 000. Jo vuonna 2015 ruotsalaiset käyttivät lemmikkeihinsä 1,5 miljardia euroa ja nyt, lähes 10 vuotta myöhemmin, summa lienee reilusti kasvanut.

Yrittäjien haasteena alan imago ja verkostojen puute – auttaisiko palvelupolku?

Loimaalaisille harrastuseläinalan yrittäjille suunnatussa työpajassa syksyllä 2021 keskusteltiin alasta ja sen mahdollisuuksista yleisesti ja synnytettiin paikallistason kehittämisideoita. Yrittäjät kokivat, että alan imagoa tulisi nostaa pois harrastelijaleimasta ja kohti ammatillista ja osaavaa yrittäjyyttä. Lisäksi yrittäjät toivoivat enemmän paikallista verkostoitumista ja yhteistyötä. Ilmoille heitettiin myös ehdotus kaupungin profiloitumisesta eläinpitäjäksi. Yhdessä yrittäjien kanssa hyödynnettiin Sitran kehittämää Vuorovaikutteisen tilannekuvan toimintamallia alan arvioimiseksi ja käyttöönottamiseksi esimerkiksi kuntakehittämisessä.

Yrittäjien työpajan sivutuotteena syntyi Koiran palvelupolku Loimaalla, joka avaa koirille suunnattujen palvelujen määrän ja laajuuden Loimaalla. Palvelupolku lähtee koiran syntymästä ja kasvattajasta ja päättyy koiran kuolemaan, tuhkaamoon. Se on apuna asiakkaalle, joka etsii palveluja koiralleen, mutta auttaa myös yrittäjiä verkostoitumaan sekä avaa kunnalle ja sen luottamusihmisille alan laajuutta. Palvelupolku-malli on vapaasti hyödynnettävissä ja sitä voi muokata eri aloille sopiviksi.

Harrastuseläimet kunnan toiminnassa

Opinnäytetyössä alkuvuodesta 2022 toteutetun kuntakyselyn perusteella käy ilmi, että suurimmassa osassa 2 000–50 000 asukkaan kuntia ei ole ymmärretty harrastuseläinten voivan olla myös kunnan voimavara. Viidennes vastaajista (n = 27) ei tiennyt, paljonko omassa kunnassa on hevosia tai koiria, ja myöskään tarkkaa tietoa alan yritysten ja yhdistysten määrästä kunnassa ei ollut. Noin 75 % vastaajakunnista ei myönnä alan yrityksille julkisia rahoituksia, yhdistyksille avustuksia myönnetään jonkin verran enemmän. Vastaajakuntien strategioissa ei harrastuseläimiä ollut huomioitu, vaikkakin käytännön työssä eläimiä hyödynnettiin jonkin verran esimerkiksi markkinoinnissa ja sivistys- sekä sosiaali- ja terveyspalveluissa.

Tämä tutkimus harrastuseläinalan potentiaalin hyödyntämisestä tarjoaa välineitä sekä suuntaviivoja erityisesti kuntien strategia- ja visiotyöhön. Löydösten ja havaintojen perusteella olisi perusteltua lisätä hevostalous- ja lemmikkieläintalous kuntastrategioihin ja käytännön tekemiseen rohkeasti ja vahvasti. Harrastuseläinalalla on paljon hyödyntämätöntä potentiaalia, joka tulisi saada ensin osaksi kunnissa käytävää keskustelua ja lopulta osaksi niiden normaalia päivittäistä toimintaa.

Opinnäytetyö on vapaasti luettavissa Theseus-tietokannassa.

Lisätiedot:

Paula Avellán, paula.avellan@loimaa.fi, 0503282835