Motorisella kehityksellä tarkoitetaan jatkuvaa koko elämäkaaren ajan tapahtuvaa aikaa, jonka aikana yksilö oppii motorisia taitoja. Motoristen taitojen kehittyminen on tärkeä osa lapsen kasvua ja kokonaiskehitystä. Kasvaessaan lapsi omaksuu erilaisia liikunnallisia taitoja samalla kun hermo-lihasjärjestelmä kehittyy sekä kehon eri osien suhteet muuttuvat.

Motorinenkehitys tarkoittaa lihaksilla aikaansaatua tietoista eli tahdonalaista toimintaa, johon sisältyy havaitseminen, suunnittelu ja motivaatio. Yleistaitojen kehityksen ja motoristen perustaitojen oppimisen kannalta otollisinta aikaa ovat ikävuodet 2–7. 

Hermoston, luuston ja lihaksiston yhteistoiminta mahdollistaa motorisen kehityksen. Motoriseen kehitykseen vaikuttaa niin geeniperimä, kuin ympäristöstä tuleva aistitieto sekä sen tarjoamat harjoittelumahdollisuudet. Kehitys tapahtuu vauvaiän reflekseistä kohti tahdonalaisia liikkeitä, kehon keskiosista ääriosiin ja suurista liikkeistä pienempiin liikkeisiin.

Motorisen kehityksen vaiheet

  1. Refleksitoimintojen vaihe (0–1 v)
  2. Alkeellisten taitojen omaksumisen vaihe (1 –2 v)
  3. Motoristen perustaitojen omaksumisen vaihe (2–7 v)
  4. Erikoistuneiden liikkeiden vaihe (7–14 v)
  5. Omaksuttujen taitojen hyödyntämisen vaihe (loppuelämä)

Motorinen kehitys tapahtuu geenien ja elinympäristön vuorovaikutuksessa. Lapsuudessa geeneillä on suurempi merkitys, mutta vanhetessa ympäristön merkitys korostuu. Kehitykseen on perimän ja ympäristön virikkeellisyyden lisäksi nähty vaikuttavan myös yksilön persoonallisuuden, biologisen iän sekä fyysisen ja psyykkisen kehitysvaiheen. Myös elintavoilla, kuten ravinnolla ja unella, on vaikutusta motoristen taitojen kehitysprosessiin. 

Tärkeää on tarjota aktiivisesti ja päivittäin harjoittelumahdollisuuksia sekä havainnoida ja seurata kehittyvätkö taidot eteenpäin. Taitojen huomattava viivästyminen saattaa viitata motoriikan haasteisiin.

Motoristen perustaitojen omaksumisen vaiheet

Motorisessa oppimisessa taito kehittyy vaiheittain pysyväksi harjoittelun ja kokemuksen kautta. Taitojen kehittyminen on usein nähtävissä hyppäyksen omaisina muutoksina liikemallista toiseen. Muutos on yksilöllistä ja liittyy yksilön ominaisuuksiin sekä kykyyn vastata tehtävän ja ympäristön vaatimuksiin. 

Alkeismallin vaihe: Lapsi tutustuu taitoon ja kaikki huomio kiinnittyy kehon liikuttamiseen.

Perusmallin vaihe: Lapsi harjoittelee taitoa ja voi jo huomioida jonkin verran liikkumisen ohella myös esimerkiksi muuttuvia maaston muotoja ja sopeuttaa liikkumistaan maaston mukaiseksi. Jotta taidot kehittyvät, tarvitsee lapsi liikuntaa päivittäin.

Automatisoitunut vaihe eli taidon ihannemalli: Lapsi hallitsee taidon, eikä hänen tarvitse enää miettiä liikkumista, vaan hän voi siirtää kaiken huomionsa ympäristön havainnointiin.

Tekstilähde: www.innostunliikkumaan.fi