1-vuotias lapsi

Lapsi oppii kävelemään

Lapsi oppii kävelemään keskimäärin vuodenikäisenä. Osa aiemmin ja osa vähän myöhemmin. Aluksi lapsi kävelee jalat harallaan tanakassa asennossa, mutta harjoittelu hioo taitoa, ja 1½-vuotias osaa usein jo kävellä varmasti, osa jopa takaperin.

Taitojen karttuessa innokas tutkimusmatkailija alkaa kiipeillä, juosta ja kurotella sekä heitellä ja rikkoakin esineitä. Turvallisuuteen on hyvä kiinnittää huomiota, kun lapsi alkaa ottaa ensimmäisiä huojuvia askeleitaan. Onko lapsen tasolla esim. teräviä kulmia, ettei liikkumisen harjoittelu rajoitu tai tämän vuoksi rajoiteta? Liukuvien mattojen alle voi laittaa liukuesteet ja lapselle jalkaan jarrusukat. 

Lapsi on valtavan innoissaan kaikista uusista taidoistaan ja tarvitsee aikaa ja mahdollisuuksia niiden harjoittelemiseen sekä vanhemman kiitosta ja ihastelua. Lapsella ei ole vielä ajantajua siten kuin aikuisella, ja ”minä itte” -toiminta voi kiireessä koetella kärsivällisyyttä.

Lapsen sorminäppäryys ja silmän ja käden yhteistyö kehittyvät. Lapselta onnistuu jo muutaman palikan kokoaminen torniksi. 1½-vuotias laittaa paloja muotolaatikkoon ja osaa kääntää kirjan sivuja.

Uteliaan tutkijan motorinen kehitys 1–2 vuotta

Utelias tutkija kulkee ympäristössään kaikki aistit avoinna. Hän hahmottaa ympäristöään, omaa kehoaan sekä omia taitojaan konkreettisesti kokeilemalla ja touhuamalla. Ympäristössä olevat esineet ja asiat kiinnostavat lapsia ja houkuttelevat kokeilemaan tehokkaampia liikkumisen muotoja. Taitojen kehittyminen puolestaan mahdollistaa ympäristön tarkemman tutkailun. Utelias tutkija kehittää erityisesti liikkumis- ja tasapainotaitojaan. Tämän ikäinen lapsi touhuaa pääsääntöisesti yksin, hakien aikuiselta tukea ja kannustusta tutkimuksilleen sekä tekemilleen havainnoille.

Utelias tutkija harjoittelee

• Motoriset perustaidot: Tasapainotaidoista esimerkiksi seisomista ja kierimistä, liikkumistaidoista kävelyä erilaisilla alustoilla ja portaissa sekä konttausta, käsittelytaidoista vierittämistä, työntämistä ja vetämistä.
• Karkeamotoriikka: Kehon suurilla lihasryhmillä aikaansaaduista liikkeistä esimerkiksi kävelyä ja juoksua.
• Hienomotoriikka: Kehon pienten lihasten hallintaa ja niiden avulla aikaansaatuja liikkeitä, kuten käden toimintoja ja
  liikkeiden sujuvuutta esimerkiksi ruokailutilanteissa, esineiden poimimista pinsettiotteella ja rakentelulla.

Tekstilähde: innostunliikkumaan.fi