Liikuntakyselyt tarjosivat tausta-aineistoa liikuntasuunnitelman laadintaan

Loimaan kaupungin liikuntapalvelut ja tekninen- ja ympäristöpalvelut laativat parhaillaan liikuntasuunnitelmaa vuosille 2025–2030, jonka tueksi toteutettiin liikuntakyselyitä eri kohderyhmille vuoden 2024 aikana. Kuntalaisille, yhdistyksille ja kouluille teetetyt liikuntakyselyt tarjosivat paljon tietoa kuntalaisten liikuntatottumuksista ja eri toimijoiden toiveista ja tarpeista liikuntapaikkojen ja liikuntapalveluiden kehittämistä varten. Kyselyn tarkoitus oli kerätä tausta-aineistoa liikuntasuunnitelman laadintaa varten.

Liikuntakyselyn tulosten läpikäynnin sekä muiden parhaillaan meneillään olevien selvitysten perusteella laadittava liikuntasuunnitelma tulee sivistys- että elinympäristölautakunnan kommenttikierrokselle maaliskuussa ja päätöksentekoon vielä kevään 2025 aikana. Liikuntasuunnitelmassa tarkastellaan sekä liikuntapaikkojen että liikuntapalveluiden nykytilaa ja kehittämistarpeita sekä tulevien vuosien suunnittelua ja investointitarpeita.

Liikuntakyselyiden keskeisimmät tulokset ja johtopäätökset

Liikuntasuunnitelman laadinnan tueksi toteutettiin kolme kohdennettua liikuntakyselyä; kuntalaisille, yhdistyksille ja kouluille. Parhaillaan liikuntapalveluissa on meneillään myös opinnäytetyönä toteutettava Soveltavan liikunnan kehittämissuunnitelma. Liikuntasuunnitelman laadinnassa hyödynnetään lisäksi vuonna 2023 liikuntapalveluiden toteuttamaa liikuntakyselyä yli 70- vuotiaille loimaalaisille. Tausta-aineistoa kyselyistä kertyi laajasti, vaikka vastaajajoukko suhteessa koko kohderyhmään jäi vähäiseksi. Kyselyjen aineoston voidaan kuitenkin todeta edustavan käyttäjäryhmien yleistä kantaa liikuntapalveluiden ja liikuntapaikkojen kriittisimmistä kehityskohteista.

Eri kohderyhmille suunnattujen liikuntakyselyiden tavoitteena oli selvittää kaikenikäisten kuntalaisten sekä urheilu- ja liikuntatoimintaa järjestävien yhdistysten näkemyksiä ja mielipiteitä liikuntapaikkojen ja liikuntapalveluiden kehittämistarpeisiin liittyen. Lisäksi kouluilta tiedusteltiin kehittämistarpeita lastan ja nuorten liikunnanopettamisen näkökulmasta. Kyselyissä kartoitettiin miten eri liikuntapaikat soveltuvat eri käyttäjäryhmien tarpeisiin, ja mitä kehittämistarpeita tulee esiin niin terveyden edistämisen ja harrasteliikunnan kuin kilpa- ja huippu-urheilun näkökulmasta. Samalla kysyttiin palautetta kaupungin liikuntapaikkoihin ja palveluihin liittyen. Kuntalaisten kyselyssä tavoitteena oli lisäksi saada tietoa kuntalaisten liikuntatottumuksia, liikkumattomuuden syitä sekä kohderyhmän koetusta terveydentilasta ja fyysisestä toimintakyvystä.

Vastauksia kuntalaisten liikuntakyselyyn saatiin 268 kpl, yhdistysten kyselyyn 20 kpl ja koulujen kyselyyn vastasi kuusi koulua. Vuonna 2023 toteutettuun 70+ liikuntakyselyyn vastauksia kertyi 573 kpl (tutustu yhteenvetoon: Yli 70 -vuotiaiden liikuntakyselyn yhteenveto ja tuloksia | Loimaa) ja osana opinnäytetyötä toteutetussa soveltavan liikunnan kyselyssä vastaajia oli 63 kpl. Kyselyistä saatiin yhteensä 930 vastausta liikuntasuunnitelman laadinnan tueksi.

Kuntalaisille suunnatussa kyselyssä vastaajat pääsivät arvioimaan omaa terveydentilaansa. Suurin osa vastaajista koki terveydentilansa hyväksi (57 %) ja 24 % erittäin hyväksi. Vastaajajoukosta suurin osa liikkui 4 kertaa viikossa tai enemmän (41,4 %), mikä voi parhaimmassa tapauksessa täyttää kansalliset terveysliikuntasuositukset. Kohtuuliikkujia eli 2–3 kertaa viikossa liikkuvia oli 40,7 % vastaajista. Tämän lisäksi vastaajajoukosta 41,8 % teki 2 kertaa viikossa tai enemmän kansalliset liikuntasuositukset täyttävän vähimmäismäärän lihaskunto- ja tasapainoharjoituksia.

Kyselyyn vastanneiden voidaan todeta huolehtivan toimintakyvystään pääosin suositusten mukaisesti. Hyvä terveys ja fyysinen toimintakyky mahdollistaa aktiivisen arjen. Liikunta ylläpitää toimintakykyä sekä vähentää riskiä sairastumisiin. Omasta toimintakyvystä huolehtiminen onkin tärkeää, mutta sitä voidaan tukea myös erilaisilla palveluilla, houkuttelevilla liikkumismahdollisuuksilla ja esimerkiksi liikuntaneuvonnalla, jota liikuntapalvelut tarjoavat terveytensä kannalta liian vähän liikkuville. Liikuntaneuvonnassa pyritään lisäämään arjen aktiivisuutta ja laaditaan oma liikkumissuunnitelma.

Miten loimaalaiset sitten liikkuvat? Kyselyyn vastanneita 52 % vastaajista ilmoitti liikkuvansa omaehtoisesti itsenäisesti päivittäin tai lähes joka päivä. Lisäksi vastaajista 38 % harrasti liikuntaa itsenäisesti viikoittain. Lisäksi liikutaan aktiivisesti perheen tai ystävien kanssa. Liikuntapalveluiden ryhmissä viikoittain liikkuvia oli kyselyn mukaan yli 12 % vastaajista ja yksityisten palveluntarjoajien palveluissa lähes 20 %. Urheiluseurat liikuttavat viikoittain yli 14 % vastaajista. Edellisten lisäksi liikutaan myös työväenopiston ja eläkeläisjärjestöjen järjestämissä ryhmissä. Kyselyn vapaissa vastauksissa korostui ulko- ja hyötyliikunta, työmatkaliikunta, uimahallin virtuaalivesijumpat ja fysioterapiaryhmät. Ulkoilu onkin monelle suomalaisella tärkeä harrastus. Se on monipuolista terveysliikuntaa ja rauhoittaa myös mieltä ja vähentää henkistä kuormitusta.

Liikkumista ja liikunnan harrastamista estäviä tekijöitä tiedusteltaessa kohderyhmässä suurimmat esteet olivat laiskuus ja saamattomuus (74 %), ajanpuute (69 %) ja väsymys (67 %). Liikuntapaikkojen aukioloajat, kunto ja käytettävyys sekä etäisyys olivat noin 40 %:lla vastaajista jonkin verran tai huomattavasti esteenä liikunnan harrastamiselle.

Liikuntakyselyssä pyrittiin lisäksi selvittämään mitkä tekijät kohderyhmässä vaikuttavat positiivisesti liikuntakäyttäytymiseen ja lisäisivät liikunnan harrastamista. Ulkokuntosalit, houkuttelevat ja hyvin huolletut liikuntapaikat, edulliset liikuntaryhmät työikäisille myös ilta-aikaan lisäisivät kyselyn mukaan liikkumista tässä kohderyhmässä. Toisessa liikunta-aktiivisuutta tarkastelevassa kysymyksessä vastaajilta tiedusteltiin heidän näkemystään liikkumista lisäävistä palveluista ja toimenpiteistä. Vastaajista jopa 69 %, kertoi, että aktiivipuistot tai avoimet matalan kynnyksen ulkoliikuntapaikat lisäisivät heidän liikkumistaan.

Kyselyssä tiedusteltiin, kuinka usein vastaajat käyttävät Loimaan kaupungissa sijaitsevia liikuntapaikkoja. Eniten käytetty liikuntapaikka on kevyen liikenteen väylät (kävely- ja pyörätiet), joita 49 % vastaajista käytti päivittäin tai lähes päivittäin. Lisäksi 24 % vastaajista ilmoitti käyttävänsä kevyenliikenteen väyliä viikoittain.

Loimaan kaupungin liikuntapaikkoihin ja -palveluihin kuntalaiset olivat kyselyn mukaan pääosin tyytyväisiä. Parantamisen varaa olisi liikuntapaikkojen esteettömyydessä ja liikuntapalvelutarjonnasta tiedottamisessa. Vastaajista selvästi suurin osa, 81 %, haluaisi saada tietoa liikunnasta ja liikuntatapahtumista sosiaalisen median kautta. Tämän lisäksi paikallislehti (42 %) ja kaupungin nettisivut (36 %) tavoittavat kohderyhmän melko hyvin. Monikanavainen viestintä voidaan todeta olevan tehokkain keino kohderyhmän tavoittamiseen ja siihen tulee varata resursseja.

Kyselyssä kuntalaiset kokivat, että heidän tarpeensa voitaisiin huomioida paremmin, mikäli monipuolisia liikuntapaikkoja ja ohjattuja ryhmiä olisi laajemmin eri puolilla Loimaata. Erityisesti keskusta-alueen tarjonta kaipaisi kehittämistä. Samoin kävely- ja pyöräteiden hyvä kunto lisäisi liikkumista ja kuntalaisten tyytyväisyyttä. Jatkossa liikuntapalveluita ja liikuntapaikkoja tulee edelleen kehittää vahvasti yhteistyössä käyttäjien kanssa, ottaen huomioon erityisesti palveluiden saavutettavuus, esimerkiksi lähiliikuntapaikat, ja esteettömyys liikuntapaikoilla sekä palveluista tiedottaminen.

Yhdistysten kyselyssä tuli esille, että urheiluseurojen ja muiden liikuntatoimintaa järjestävien kohderyhmässä käytetyimmät liikuntapaikat olivat sisäpalloilukentät. Näitä käytettiin ahkerimmin päivittäin ja viikoittain, lisäksi ulkokentät, ulkoilureitit ja alueet, kävely- ja pyörätiet sekä kunto- ja pururadat olivat päivittäisessä tai viikoittaisessa käytössä.

Yhdistysten arvioidessa kaupungin liikuntapaikkojen kuntoa ja soveltuvuutta toimintansa osalta saivat kaupungin kuntosalit pääosin kohtalaisen tai hyvän arvosanan Urheilukeskuksen kuntosalia lukuun ottamatta, joka arvioitiin huonoksi tai erittäin huonoksi. Liikuntasalit ja liikuntahallit saivat myös pääosin hyvän arvosanan. Keskuskoulun liikuntasali koettiin pieneksi ja vanhanaikaiseksi ja palloiluhalleista Mellilän palloiluhalli sai heikoimman kokonaisarvion.

Kiitosta keräsivät kuntoportaat samoin kuin uimahalli, hiihtoladut ja ulkokentät sekä kuntoradat ja ulkoilualueet. Liikuntapaikkojen soveltuvuuteen ja kehittämistarpeisiin liittyen kriittisimmiksi kehityskohteiksi listattiin uusi liikuntahalli tai harjoitushalli tai uusi urheilukeskus, jonka yhteydessä olisi kuntosali ja lisää pukutiloja pesäpallon ja jalkapallon harrastajille. Lisää salitilaa kaivattiin erityisesti keskusta-alueelle koulujen ja seurojen tarpeet huomioiden. Kyselyn mukaan yhdistykset ovat kuitenkin hyvin tyytyväisiä kaupungin liikuntapaikkoihin ja liikuntapalveluihin kaiken kaikkiaan. Parantamisen varaa olisi kuitenkin liikuntapaikkojen kunnossa sekä liikuntapalveluista tiedottamisessa.

Liikuntatilojen siisteyttä toivotaan parannettavan ja salitilanteeseen toivotaan helpotusta lisätilan muodossa. Sitä tarvittaisiin kaikenikäisten sekä harrasteliikunnan että huipulle tähtäävän toiminnan tarpeisiin. Lisäksi yhdistykset toivovat jatkossakin tiivistä yhteistyötä ja kommunikaatiota kaupungin kanssa. Yhteistyössä tulisi suunnitella liikuntatarjonnan kokonaisuutta, jotta päällekkäisyyksiltä ja turhalta kilpailulta vältyttäisiin. Yhteinen tavoite on kuitenkin liikuttaa kuntalaisia heille mieluisalla tavalla.

Koulujen kyselyssä tuli vahvistusta ennakkoajatukselle, että koulujen eniten käyttämät liikuntapaikat olivat koulujen yhteydessä tai läheisyydessä sijaitsevat sisäpalloilukenttiä sekä ulkokenttiä, joita 83 % ja 67 % vastaajista ilmoitti käyttävänsä päivittäin tai lähes joka päivä. Näiden lisäksi useimmiten käytettiin urheilukenttiä ja kävely- ja pyöräteitä, sekä koulujen piha-alueita. Koulujen keskuudessa kaupungin kuntosalit koettiin pääosin erittäin huonoksi tai soveltumattomiksi koulun liikunnanopetukseen.

Koulujen käytössä olevista liikuntasaleista arvio oli pääosin erittäin huonoa lukuun ottamatta Hirvihovia, joka sai 33 % vastaajista hyvän arvion, lisäksi Hirvihovin tatami, Liikuntahalli, Liikuntahallin juoksusuora ja Kalliohovi saivat hyvän arvion (17 %). Keskuskoulun liikuntasali sai erittäin huonon kokonaisarvion (33 %). Muista liikuntapaikoista huomionarvoisia oli uimahallin, ulkoilureittien ja aleuiden sekä hiihtolatujen saamat positiiviset arviot. Ulkokentät koettiin myös pääosin hyviksi tai kohtalaisiksi, tosin 33 % vastaajista antoi niistä huonon arvion. Urheilukenttien arviot olivat Hirvihovia lukuun ottamatta heikompaa tasoa.

Kyselyyn vastanneista kouluista suurin osa oli kuitenkin yleisellä tasolla tyytyväisiä liikuntapaikkoihin ja niiden soveltuvuuteen liikunnanopetukseen. Kyselyssä tuli esille kriittisimpänä asiana, että Keskuskoulun liikuntasali on riittämätön niin tilan määrän kuin laadun suhteen eikä se vastaa nykyisellään opetuksen tarpeita. Lisäksi muiden koulujen osalta piha-alueet saavat osin kritiikkiä niiden virikkeettömyydestä ja siitä, etteivät ne nykyisellään vastaa liikunnanopetuksen tarpeisiin. Kehitysehdotuksina esiin nousi koulujen liikuntatilojen ajanmukaistaminen sekä mahdolliset määrärahat kuljetuksiin toisille liikuntapaikoille. Kaiken kaikkiaan kyselyjen tulokset antavat loimaalaisesta liikuntakentästä keskinkertaisen kuvan. Liikuntapaikoissa ja -palveluissa on paljon hyvää, mutta hyvin paljon ajanmukaistamista ja kehitettävää.

Yhteenvetona vastaajajoukon antaman tiedon mukaan Loimaalla liikutaan hyvin ja monipuoliesti, mutta vastaajajoukon pienuus huomioiden parantamisen varaa on varmasti laajasti. Liikkuminen on eri tutkimusten mukaan vahvasti polarisoitunut. Tämänkin valossa voidaan arvioida, että Loimaallakin on joukko liian vähän terveytensä kannalta liikkuvia, jotka tarvitsevat tukea ja virikkeitä liikkumisen lisäämiseen. Kyselyn pohjalta voidaan todeta olevan tarve kehittää tulevina vuosina sekä liikuntapaikkojen että liikuntapalveluiden tarjontaa. Toivelista avoimissa vastauksissa on pitkä, mutta selkeät nostot löytyvät kuitenkin suhteellisen helposti, jonka kautta tulevien vuosien investointeja ja kunnossapitotarpeita ja palveluiden kehittämistä voidaan suunnitella.

Liikuntakyselyn perusteella kuntalaisten näkökulmasta tärkeimpinä ovat kevyenliikenteen väylät ja aktiivipuistot, joissa yhdistyisivät koko perheen liikkuminen lapsista aikuisiin ja ikäihmisiin. Yhdistysten ja koulujen näkökulmasta liikuntasaliajan vähyys on kriittisin asia, jonka toivotaan ratkeavan ja tuovan lisätilaa keskusta-alueelle niin koululaisten liikunnanopetukseen kuin seurojen iltakäytölle kaikille kohderyhmille. Tämä mahdollistaisi samalla myös lisätilaa liikuntapalveluiden käyttöön keskusta-alueella sekä uuden kuntosalin kaikkien kuntalaisten käyttöön. Koulujen piha-alueiden kehittämiseen kannattaa kyselyn mukaan kiinnittää huomiota. Niiden monipuolisuus koulujen päiväkäytössä, mutta myös perheiden aktivoiminen yhteiseen liikkumiseen kouluajan ulkopuolella.

Lisätietoja kyselyistä
Anu Pitkänen, liikuntapalvelupäällikkö
Puh. 0500 826 359, anu.pitkanen@loimaa.fi

Osmo Hongisto, kaupungininsinööri
Puh. 040 182 9626, osmo.hongisto@loimaa.fi