Varhaiskasvatuksen tietovaranto – Varda
Varhaiskasvatuksen tietovaranto (Varda) on 1.1.2019 käyttöönotettu kansallinen tietovaranto, joka sisältää tietoja varhaiskasvatustoimijoista, varhaiskasvatuksen toimipaikoista, varhaiskasvatuksessa olevista lapsista, lasten huoltajista ja varhaiskasvatuksen henkilöstöstä. Varhaiskasvatuksen tietovarannosta säädetään varhaiskasvatuslaissa. Tietovarannon pohjalta muun muassa edistetään varhaiskasvatuksen kehittämistä ja päätöksentekoa, tilastoidaan ja tutkitaan varhaiskasvatusta sekä hoidetaan viranomaistehtäviä. Varhaiskasvatuksen tietovarannon ylläpidosta vastaa Opetushallitus.
Varhaiskasvatuslain mukaan kunnalla on velvollisuus tallentaa tiedot varhaiskasvatuksen järjestäjästä ja toimipaikoista sekä lasten tiedot Vardaan 1.1.2019 lähtien sekä tietoja henkilöstöstä ja huoltajista 1.9.2019 lähtien. Tallennettavat tiedot sisältävät henkilötietoja varhaiskasvatuksessa olevista lapsista.
Opetushallitus on antanut määräyksen (OPH-2185-2018) varhaiskasvatusta järjestäville kunnille ja kuntayhtymille tietojen tallentamisesta varhaiskasvatuksen tietovaranto Vardaan varhaiskasvatuslain (540/2018) pykälän 68 nojalla.
Varda-tietovaranto kokoaa varhaiskasvatuksen kansallisessa suunnittelu- ja ohjaustyössä tarvittavat tiedot yhteen paikkaan. Keskeisiä tietoja ovat tiedot varhaiskasvatuksessa olevista lapsista, toimipaikoista sekä henkilöstöstä. Tietovarannosta tiedot välitetään viranomaisille (mm. opetus- ja kulttuuriministeriö, aluehallintovirastot, Kela sekä Tilastokeskus), joilla on lakiperustainen oikeus hyödyntää varhaiskasvatuksen tietovarannon tietoja. Tietovarannon tiedoista muodostetaan myös summatasoisia raportteja mm. kuntien käyttöön. Tietovarannon tietojen hyödyntämisen lupakäytännöistä vastaa Opetushallitus.
Tietovarannon ylläpitäjänä toimii Opetushallitus. Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa Vardan ohjauksesta. CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy vastaa Vardan teknisestä toteutuksesta.
Varda-tietovarannon avulla tuotetaan yhteismitallista ja vertailukelpoista tietoa, jota voidaan hyödyntää niin kunnallisessa kuin valtakunnallisessa varhaiskasvatuksen kehittämisessä ja päätöksenteossa. Vardan kautta viranomaistahot saavat ajantasaista tietoa esimerkiksi henkilöstön määristä ja koulutustaustasta, sekä lasten määristä varhaiskasvatuksen eri palveluissa. Tämän myötä myös ennakointi- ja suunnittelutyö helpottuvat.