Lastenkirjailija Saara Heinoa muistellaan pääkirjastossa

Loimaalla pitkään opettajana toimineen Saara Heinon (o.s. Suominen) muistonäyttely on esillä pääkirjastossa huhtikuun ajan. Hänen syntymästään on kulunut 105 vuotta.

Raumalta kotoisin oleva Heino valmistui kansakoulunopettajaksi Hämeenlinnassa vuonna 1943. Saviseutu hänelle tuli tutuksi, kun hän avioitui orisuolaisen maanviljelijän Väinö Heinon kanssa. Saara Heino toimikin Loimaalla opettajana lähes neljän vuosikymmenen ajan: Orisuolla 1943–69, Haaralla 1969–76 ja Metsämaalla 1976–81. Koulutyön ohella hän työskenteli kirjastonhoitajana.

Jo nuorena Saara Heino innostui lukemisesta ja kirjoittamisesta, ja opiskeluvuosinaan hän toimi lehtien avustajana. Kirjailijana hänen kohderyhmäänsä olivat lapset: Heinon tuotanto koostuu saduista, runoista ja lasten juhlien ohjelmateksteistä.

Hänen teoksiinsa lukeutuvat esimerkiksi Pienen väen satukirja (1951), Lasisydäminen prinsessa (1954), Limonaatikaivo (1958) sekä Lauantaisadut ja Sunnuntaisadut (1979).

Lisäksi Heinon tekstejä on julkaistu pyhäkoululauluissa, oppikirjoissa ja lastenlehdissä, kuten Koululaisessa. Edelleen hänen tuotantonsa elää 2000-luvulla julkaistuissa antologioissa.

Vielä eläkevuosinaan Saara Heino kirjoitti kolme näytelmää Metsämaan pitäjänjuhliin ja oli myös ohjaamassa niitä. Uusia satujakin syntyi, mutta niitä ei enää julkaistu, vaan tarinoista pääsivät nauttimaan hänen 12 lastenlastaan. Heino kuoli 77-vuotiaana vuonna 1995.

Saara Heinon 105-vuotismuistonäyttely pääkirjastossa huhtikuun ajan.