Urheilu
  Etusivu Loimaan kaupunki Asukkaille Yrittäjille Matkailijoille Kaavakkeita Yhteystiedot   Intranet  
 

Perinteinen maalaismaisema

Keskiajalta lähtien Loimaan seutu on ollut vakaata maanviljelysaluetta. Pääelinkeinona peltoviljely syrjäytti kaskenpolton jo keskiajalla, joskin kaskia raivattiin vielä 1700-luvun lopulle asti. Vanhimmat pellot olivat pieniä jokivarteen raivattuja tilkkuja ja nykyiset suuret peltoaukeat ovat syntyneet vuosisatoja kestäneen raivaustyön jälkeen. Perinteiseen maalaismaisemaan kuuluivat myös tiheään rakennut kylät, joissa talojen rakennukset olivat lähes kiinni toisissaan. Länsisuomalaiset eivät todellakaan asuneet yksinään metsän keskellä! Vanhin asutus hakeutui vesireittien varsille, joten Loimaan seudun vanha asutus oli pitkälti jokivarsiasutusta.

Joet tarjosivat kulkureitin, jota oli mahdollista seurata tiettömässä maastossa. Toisaalta keskiaikainen ojitustekniikka oli hyvin alkeellista, joten ensimmäiset pellot pyrittiin raivaamaan jokilaaksojen kaltaiseen kaltevaan maastoon.

Peltomaisema.jpg

Loimijoki halkoo loimaalaista peltomaisemaa

Rautatie ja uusi aika

Turun-Toijalan rautatien valmistuminen 1876 merkitsi suurta muutosta koko Loimaan seudulle. Ennen rautatien tuloa koko alue oli talonpoikaista maanviljelysaluetta, jossa muiden elinkeinojen ja teollisuuden osuus oli erittäin vähäinen. Rautatie houkutteli alueelle uudenlaista taloudellista toimintaa ja oli tärkeä edellytys etenkin teollisuuden kehittymiselle. Loimaa sai oman aseman heti 1876. Aseman ympärille kasvoi muutamassa vuosikymmenessä taajama. Asemanseutu sai kauppalanoikeudet 1921 ja kaupunginoikeudet 1969. Näin syntyi Loimaan kaupunki.

Myös Mellilän kunnan syntyyn rautatiellä oli ratkaiseva merkitys. Mellilän kylään perustettiin asema 1885). Aseman nimeksi piti aluksi tulla Niinijoki (Mellilän alue tunnettiin aiemmin paikkakunnalla Perän tai Peränkulman nimellä), mutta lopulta päädyttiin kylännimeen Mellilä. Loimaan kaupungin tavoin myös Mellilän keskustaajama on kasvanut rautatieaseman ympärille.


Suur-Loimaan pitäjän alueellinen eriytyminen oli kuitenkin alkanut jo paljon ennen rautatien tuloa. Alastarosta tuli kappeliseurakunta jo 1600-luvulla ja oma pappi saatiin 1688. Alastaro pysyi kuitenkin vielä pitkään osana emäpitäjää, sillä itsenäinen kunta Alastarosta tuli vasta 1869. Oripää sijaitsi aivan kahden maakunnan rajalla. Oripään kaikki neljä kylää (Makkarkoski, Latva, Oripää ja Tanskila) kuuluivat keskiajalta lähtien Pöytyän kirkkopitäjän, mutta maallisen hallinnon piirissä Oripään kylä ja Tanskila kuuluivat Loimaan hallintopitäjään. Oripäästä muodostettiin oma kappeliseurakunta 1778 ja itsenäinen kunta 1800-luvun lopulla.

Lukuunottamatta Ypäjän ja Mannisten kyliä, jotka yhdistettiin 1900-luvun alussa nykyiseen Ypäjän kuntaan, kuuluvat muut vanhan Suur-Loimaan osat nykyisen Loimaaseen. Emäpitäjästä erosi 1900-luvun alussa myös Metsämaan kunta, mutta se yhdistettiin takaisin Loimaan kuntaan 1976. Loimaan kunta ja Loimaa yhdistyivät vuoden 2005 alusta.

(Sami Männistö, Perinne ja matkailu 5b – projekti)

 
Tekstin koko:
    Haku
  
Historiaa ja nähtävyyksiä
Historiaa
Nähtävyyksiä
 
Loimaan kaupunki tiedottaa
 
Tulevia tapahtumia
 
Karttoja
 
Hankinnat
 
Loimaan kaupungin strategia
 
Toimielimet
 
Pöytäkirjat
 
Monikuntaliitos 2009
 
Avoimet työpaikat
 
 
Sivukartta Copyright © 2009 - 2014 Loimaa. Kaikki oikeudet pidätetään. Mansite Server